Lähestyin sutta hitaasti, tuskin liikkuen, mutta en pelännyt muuta kuin säikäyttäväni sen tiehensä, en verisiä huulia tai niiden takana olevia hampaita. Korvien liike ilmaisi, että se tiesi minun lähestyvän, mutta se ei paennut. Olin niin lähellä, että haistoin turkin villin hajun ja tunsin hengityksen lämmön.
Kun Grace oli lapsi, sudet raahasivat hänet metsään pihan rengaskeinusta. Ne kiertelivät, näykkivät ja raapivat paikallaan makaavaa tyttöä. Kaikki paitsi yksi. Se tuijotti Gracea keltaisilla silmillään ja lopulta esti veriteon.
Talvisin Sam elää metsässä suden hahmossa ja seuraa tarkkaavaisilla silmillään pelotonta tyttöä. Kesäisin hän saa takaisin ihmismuotonsa ja voi elää jälleen muutaman kuukauden ihmisenä.
Kuuden vuoden ajan Grace seurasi läheisessä metsässä asuvien susien elämää. Vähitellen hänen ja erään keltasilmäisen suden välille syntyy merkillinen ystävyys. Eräänä iltana hän löytää talonsa kuistilta haavoittuneen, tutun oloisen pojan, jolla on merkilliset silmät. He viettävät aikaa yhdessä ja rakastuvat, mutta silti heidän yllään on koko ajan saapuvan talven kylmä varjo.
Romaani on surullinen ja syvä tarina kahdesta nuoresta, joiden onnea varjostaa toisen elämä ihmissutena metsässä. Kirjailija onnistuu käyttämään ihmissusi-legendaa uudella ja omalla tavallaan saaden aikaan mahtavan rakkaustarinan. Rakkautta ja tunteita kuvataan kauniisti ilman karmivia kliseitä.
Roomani kerrotaan Gracen sekä Samin näkökulmasta ja kerronnan vaihtaminen vuoroin Samille, vuoroin Gracelle sujuu saumattomasti. Tarinakin soljuu itsestään eteenpäin. Juoni on loppujen lopuksi yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä. Loppuratkaisu on yllättävä ja saa lukijan vakuuttuneeksi siitä, että toinenkin osa on luettava.
Väristys on ensimmäinen osa kirjasarjasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti