"En ole varma, kuulunko enää tähän maailmaan. En ole varma, haluanko herätä."
17-vuotias Mia on lahjakas sellonsoittaja ja musiikki on suuri osa hänen elämäänsä. Musiikin kautta Mia tutustui Adamiin, poikaan, joka soitti paikallisessa bändissä, ja myöhemmin kaksikko alkoi seurustella. Nyt suhdetta varjostaa Mian mahdollinen pääsy arvostettuun Juilliardin musiikkikouluun New Yorkiin, sillä se tarkoittaisi muuttoa kauas kotoa. Myös Adamin bändi on alkanut menestyä ja bändille uumoillaan hyvää tulevaisuutta.
Eräänä lumipäivänä matkalla mummolaan Mia perheineen joutuu vakavaan auto-onnettomuuteen. Mia havahtuu pian onnettomuuden jälkeen tien vierestä täysin kunnossa. Kun hän alkaa etsiä perheenjäseniään, hän löytää oman vakavasti loukkaantuneen kehonsa ja tajuaa katselevansa tapahtumia ulkopuolisena, tuntematta kipua.
Sairaalassa Mia miettii elämäänsä ja joutuu tekemään vaikean päätöksensä, lähteä vai jäädä. Romaani on taitavasti kirjoitettu teos, jossa käsitellään kuolemaa ja rakkautta. Tarina ei ole väkinäinen, ja se kerrotaan sujuvasti. Romaani on tunteita ja ajatuksia herättävä kaunis teos, jollaisia kaivataan lisää. Juoni ei ole ainut asia, joka koukuttaa lukijan, vaan asiat, joita romaanissa käsitellään ja se tapa, miten ne kerrotaan. Forman on onnistunut tavoittamaan jotain sellaista, mistä muut eivät ole uskaltaneet kirjoittaa.
Tarinaa soljuu eteenpäin Mian muistojen avulla, jotka kytkeytyvät jollain tapaa nykytilanteeseen sairaalassa. Kirjassa kerrotaan monta hyvää muistoa, joita Mialla on, mutta käsitellään myös sitä tuskaa, joka jää jäljelle, kun rakkaita ihmisiä kuolee. Mia on tyttö, johon voi samaistua ja ratkoa hänen kanssaan elämän suurimpia kysymyksiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti